Toimintatavat

Cursillossa keskeistä ovat kolmen päivän viikonloppu ja sen jälkeen neljänneksi päiväksi nimitetty jatkuva kokoontuminen pienessä ryhmässä. Cursillo on kirkollinen liike, jossa sitoudutaan seurakuntaan. Se ei siis ole erillinen ”herätysliike” vaan kristittyjen kasvuohjelma elämän arjessa. Tavoite on oman uskon tiedostaminen ja uskon eläminen todeksi omassa luonnollisessa elinympäristössä.

Kokoontuminen pienryhmissä

Elämässä tarvitsemme ihmisyhteisöä, jonka kanssa voimme jakaa hengellistä kilvoitteluamme. On hyvä pysähtyä rukoukseen yhdessä. Ryhmä antaa itse kullekin tilaa pohtia omaa vaellustaan ja löytöjään. Ryhmä kuuntelee, mutta ei vastaa jäsentensä puolesta.

Ultreya

Tämä omituinen sana tulee espanjalaisesta kulttuurista, jossa Cursillo kehittyi. Sitä ei voi kääntää suoraan. Se oli pyhiinvaeltajan huuto kumppaneilleen ”Kestä!”, ”Sisua!”, ”Tsemppiä!”. Siten se sisältää hellittämättömyyden, periksi antamattomuuden käsitteen. Se on tärkeä osa Cursilloa.

Ultreya tarkoittaa Cursillo-toiminnassa tapaamisia, joissa pienryhmät jakavat kuulumisiaan muutaman kerran vuodessa. Ultreyoja pidetään harvemmin kuin ryhmäkokoontumisia. Cursillon tarkoituksena ei ole korvata osallistumista seurakuntatoimintaan. Jotta korostettaisiin sitä seikkaa, että esimerkiksi Ultreyan tarkoituksena ei ole muodostaa muut ulossulkevaa ”klikkiä”, muitakin kuin Cursillon käyneitä kutsutaan mukaan, rohkaistaan osallistumaan ja tutustumaan Cursilloon.

Hengellinen ohjaus

Cursilloa voi luonnehtia maallikoitten kasvuohjelmaksi. Cursillossa hengellisen ohjauksen olemus on ymmärretty ystävän ja oppaan löytämisenä hengellisessä elämässä.

Viikonlopun aikana hengellisenä ohjaajana toimii pappi. Hengellisen ohjauksen merkitys on käsittää, että emme voi kulkea matkaa yksin – eikä meidän tarvitsekaan – kristityn vaelluksellamme.

Toiminnan tavoite on elämä tietoisena kristittynä, jotta itse kukin voisi vaikuttaa valona ja suolana omassa elinympäristössään.