Elämän mittainen neljäs päivä

Cursillo antaa käyttöömme sinnikkyyden, sitkeyden, kestämisen ja jaksamisen menetelmän. Sellainen on viikonlopun jälkeinen elämä, Neljäs päivä, joka koostuu keskeisimmin kohtaamisista pienryhmissä.
Cursillon käyneet ystävät tapaavat toisiaan Jeesuksen nimessä. Voisimme jopa sanoa: Hänen kanssaan, sillä siellä, missä kaksi tai kolme kohtaa hänen nimessään, Vapahtaja itse on luvannut olla läsnä.

Pienryhmän tarkoituksena on jakaa kristittynä elämisen kokemuksia. Kun ryhmässä vallitsee kuuntelemisen, välittämisen, rakastamisen ja hyväksymisen henki, tunnet sen hedelmistään – ja niin tuntee jokainen muukin.

Kristittyjen yhteydessä kasvaa rohkeus elää Pyhän Hengen johdatusta pyytäen. Toinen vahvistaa toistaan sitoutuen elämään kristittynä kotona, naapurustossa, työpaikalla jne.

Kaikki, mikä ryhmissä tulee esille, jää ryhmän sisälle. Sitä tarkoittaa luottamuksellisuus. Lisäksi ryhmällä on neljä sisäistä toimintaohjetta: älä keskeytä, älä utele, älä neuvo, älä tuomitse. Se tarkoittaa, ettei toisten toimia arvioida, vaan itse kukin jakaa kokemastaan. Emme päivittele toistemme osaa, vaan kuuntelemme.

Yhteinen rukous eheyttää. Ryhmässä vaikuttaa Vapahtajan läsnäolo.

Uutena ryhmään

Minulla oli luottamus Cursillo-toimintaan ystävieni Pirkon ja Päivin kautta jo alun perin, vaikka en tiennyt, mitä koko touhu oli. Viikonlopun aikana tuli tunne, että haluaisin tämän hyvän olon, kohtaamisen ja ymmärryksen jatkuvan myös viikonlopun jälkeen. Olin pakahtua rakkauden ja ilman ansiota -tunteiden alle. Voinko minä saada kokea tätä kaikkea?

Kun kuulin 4 pv:n ryhmästä olin iloinen ja huojentunut, tämä jatkuu sittenkin. Halusin jatkaa puhumista uskonnollista, juuri minua koskettavista, asioista. Olin jo pidemmän aikaa halunnut pohtia omaa kristillistä kasvuani, sitä mitä se on arjessa. Ja tämä antaisi mahdollisuuden.

Lähdin luottavaisena myös 4 pv:n ryhmään – ’sen täytyy olla jotain hyvää’. Tunsin itseni untuvikoksi, epävakaaksi, ailahtelevaiseksi ja horjuvaksi. Tuntui, että toisilla on jokin salaisuus, mitä minulla ei vielä ole. Ehkä ajattelin siinä toistensa tuntemisen tuomaa rauhaa ja turvallisuutta.

Alussa koin suurta hämmennystä. Odotin puheiden olevan ’tiukemmin teologiaa’, mutta ymmärsin, että usko ja arki ovat itse asiassa juuri samaa asiaa, jota ryhmässä – Päivi ja muut – ovat tuoneet esille. Ja se oli sitä, mitä itse tarvitsin omaan elämääni ja arkeen.

Sain rauhassa tulla ryhmään mukaan. Painiskelin samanlaisten ajatusten ja pohdintojen parissa kuin ’vanhat ja valmiit’ ryhmäläiset. Olen onnellinen siitä luottamuksesta, jota olen voinut tuntea, olen saanut olla yksi teistä, joka olen tullut matkaan vähän myöhemmin ja nyt kuljemme yhdessä eteenpäin.

Maija ja Ritva

Cursillon pienryhmät koettelevat rakkauttamme: erilaisuuden rakastaminen ja toinen toisemme vapauttaminen itse kunkin omaan näkökantaan luovat aidon harjoituskentän arkea varten.

3-5 hengen pienryhmät luovat itse oman tapaamisaikataulunsa.

Neljännen päivän kortti tukee hiljentymistä ja keskustelua pienryhmässä.

Hei cursillista!

Cursillo-viikonlopun jälkeen tarvitsemme muun hengellisen ravinnon ohella tukea toinen toisiltamme. Keskinäinen yhteys kasvaa neljännen päivän tapahtumissa.

Jos paikkakunnallasi jo kokoontuu ko. ryhmä, olet tervetullut siihen. Vai haluatko ehkä perustaa uuden ryhmän oman Cursillosi ystävien kesken? Ota yhteyttä paikkakuntasi "vanhoihin" tai uusiin cursillistoihin.

Kevään mittaan selvittelemme itse kunkin neljännnen päivän ryhmätilanteen. Kaikille ryhmätapaaminen ei ole eri syistä mahdollista. Ne, jotka ovat mukana (noin puolet cursillistoista), kertovat saavansa tapaamisista tärkeän lisän hengelliseen elämäänsä. Tämän voin vahvistaa oman kokemukseni perusteella ryhmästä, joka on kokoontunut jo viiden vuoden ajan.

Pertti Vahervaara
Helsinki