Vaeltajalle

Jeesus itse valitsi maailmallisten mittapuiden mukaan mitä epätodennäköisimmät ihmiset opetuslapsikseen. Niin ymmällään kuin Pietari välillä oli, olemme mekin vaelluksellamme. Olemme kuitenkin nimeltä kutsuttuja, odotettuja. Cursillo kutsuu vastaanottamaan huolenpitoa, välittämistä ja kristillistä rakkautta. Elämänkysymyksiä jakamalla annamme valon loistaa ympäristössämme.

Kaikki niin kuin Herralle

Opimme tuntemaan Del Andersonin jo 1970-luvun puolivälissä. Silloisesta näkökulmastamme vanha herrasmies kutsui eräitä lähialueen ulkomaisia jatko-opiskelijoita kotiinsa Berkeleyn lähellä Kaliforniassa. Sydämelliseen tapaansa hän oli meistä kiinnostunut ja oli valmis auttamaan käytännön asioissa. Tästä lyhyestä kohtaamisesta jatkui yhteytemme palattuamme Suomeen tervehdysten ja pienten kirjasten saamisen muodossa.

Erityisesti eläkkeelle jäätyään Del oli omistautunut todistuksen ja palvelun tehtävään maailmanlaajuisesti. Hän lähetti kaikkein köyhimpiin maihin ravitsevimpien kasvien siemeniä. Hän opetti omavaraistaloutta täysin varattomille erityisesti Afrikassa. Hän oli laskenut, että vuohi, kaksi kanaa ja pieni maapläntti tuottavat suuren osan perheen elannosta ja ystävineen hän mahdollisti sen.

Jumalan rakkaudesta itse osallisena Del säteili tätä rakkautta hyvin konkreettisessa muodossa toisille. Hän rukoili, että Jumala antaisi hänen elää 90-vuotiaaksi, että hän voisi jatkaa tätä tehtäväänsä. Hän ei siis tarvinnut vuosia itselleen vaan toisille. Jo parikymmentä vuotta hauraan oloisesti eläneen valkohapsisen miehen rukous kuultiin: viime elokuussa hänen taipaleensa päättyi 102-vuotiaana! Siunaamme mielessämme hänen muistoaan ja kiitämme Jumalaa, että Hän on kasvattanut jonkun niin rakastavasti palvelemaan toisia.

Samalla joudumme kysymään, onko meillä aikaa keskittyä toisten tuomitsemiseen, oman oikeassa olemisen todistamiseen ja käytännössä itsellemme elämiseen. Voisiko ajatella näin: ”Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille… Palvelkaa Herraa Kristusta” (Kol. 3:23-24).

Ihmeellistä: kaikki niin kuin Herralle, vaikka nimenomaan ihmisten kanssa olemme tekemisissä. Kun näemme toistemme lävitse Kristuksen, sulaa ylemmyys, kasvaa nöyryys ja kiitollisuus sekä kekseliäs rakkaus.

Heikki ja Eeva-Liisa Mäkeläinen

Jeesuksen ja kanaanilaisnaisen kohdatessa Jeesus vaikenee ja torjuu. Juuri siten hän johdattaa naista askel askeleelta näyttämään uskonsa. Hengelliseen täysi-ikäisyyteen ei ole muuta tietä...
Lue koko artikkeli "Miten lukea Raamattua?"

Elämän salaisuuksien lähteillä

Vaeltajan elämään kuuluvat ilo ja suru, leikki ja työ, kiire ja hiljentyminen. Elämän kaikki vuodenajat, kaikki värit ja tuoksut ovat vaeltajan rikkautta. Jos vaikka kipu on vaikea ottaa vastaan, sekin kuuluu elämään.

Vapaa vaeltamaan

Jeesuksen seuraajina olemme vapaita elämän virtaan, mutta samalla Hänen vastuullisia seuraajiaan. "Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne."

Saamme myös kuulla olevamme pyhiä ja rakkaita.
Viime aikoina on useissa yhteyksissä pohdittu Pyhän olemusta. Mikä on pyhää? Vaeltajat ovat kutsuttuja kohtaamaan Pyhä arjessa.

Voisiko siis pyhää olla puhdas leipä, kahvihetki lähimmäisen kanssa, ystävällinen sana naapurille, pysähtyminen sairaan lähimmäisen rinnalle? Kuka mahtoikaan sanoa: Voi Pyhä yksinkertaisuus!