Kutsu mietiskelyyn

Mietiskely on rukoilemista sydämellä. Me emme käytä paljon sanoja vaan viivymme hiljaa Jumalan edessä. Yritämme olla avoimia Jumalan puheelle, että hän voi ohjata meitä oikeaan. Mietiskelyrukous voi olla vain yksi virke tai suurempi kokonaisuus. Luet kumman tahansa, niin anna sen vaikuttaa itseesi.

Sana tai laulu voi joskus soida mielessä koko päivän. Samoin Raamatun tai sitä selittävän hartauskirjan antama ajatus liikkuu mielessä ja antaa elämään uutta sisältöä.

Raamatun sanan kautta opimme tuntemaan Jumalaa ja sitä lukiessamme olemme hänen kanssaan. Yleensä päällimmäiseksi jää mieleen yksi ajatus, joka rohkaisee, lohduttaa ja valaisee.

Esimerkiksi seuraavat lauseet ovat merkinneet monille paljon erilaisten elämäntilanteiden keskellä:
Herra on minun paimeneni (Ps 23:1)
Sinun luonasi on elämän lähde (Ps 36:10)
Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon
(Jer 29:11)
Tule ja seuraa minua (Matt 19:21)
Minun Isäni kodissa on monta huonetta (Joh 14:2)
Uudeksi minä teen kaikki (Ilm 21:5)

Tekstimeditaatio Sinä tunnet minut

Aluksi: Rauhoitu ja virittäydy hiljaisuuteen.
Kuulostele itsessäsi olevaa kaipausta, ikävää ja toiveita.
Rukoile, että olisit avoin, valpas ja valmis siihen, mitä Jumala tahtoo sinulle antaa.
Rukoile, että kaipauksesi ja ikäväsi suuntautuisi Häneen.

Lue viereinen ote psalmista 139 hitaasti läpi: sana sanalta, lause lauseelta.
Mikä sinua miellyttää?
Mikä sinua askarruttaa?
Mikä sinua puhuttelee?
Mikä sinua rauhoittaa?

Jää siihen, mikä sinua koskettaa, anna sen tulla sisimpääsi.

Jos mikään ei kosketa, saat
Kestää . . .
Riipppua . . .
Haparoida . . .
Toivoa . . .
Rakastaa . . .

Rukouksessa voit
Kiittää . . .
Palvoa . . .
Ylistää . . .
Katua . . .
Valittaa . . .
Jättää kaiken ja itsesi hyvän Jumalan käsiin.

Sovellettu kirjasta: Kanerva, Marjaana – Repo, Pertti, Arjen hiljainen hetki. Opas hengellisiin harjoituksiin. Kirjapaja 2001.

Lue lisää:

Raamatun merkityksestä

Tekstimeditaatio: Sinä tunnet minut

Kirjallisuutta vaeltajalle

Herra, sinä tunnet minut

Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perinpohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken.
Se on ihmeellistä,
siihen ymmärrykseni ei yllä.

Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon",
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
Jos yritän niitä laskea,
niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.
Minä lopetan,
mutta tiedän: sinä olet kanssani.

Psalmi 139:1-18