Kokemuksia Cursillosta

Kokemukset Cursillo-viikonlopusta tuntuvat iholla tai pintaa syvemmällä. Joidenkin askeleet keventyvät. Monien arkeen avautuu uusia näköaloja, iloa ja haasteita. Ystävyys syntyy ja syvenee niin kuin kristittyjen kesken on tarkoituskin. Tässä sivulla tarjoamme välähdyksiä kokemuksiin.

Kuopion kuulumisia

Jokin aika sitten en tiennyt Cursillosta paljoakaan - mutta nyt tiedän. Syyskuinen pidennetty viikonloppu Rytkyn leirikeskuksessa oli hurmaava kokemus monessakin mielessä.

Kesken arkiaherruksen tunsin olevani erityisesti Jumalan hoidossa. Suorastaan leijailin taivaalla, vaikka Cursillon perustehtävä onkin hyvin arkinen eli tarjota evästä arkipäivän kristillisyyteen.

Kiire jäi taakse. Etukäteisjännityksen sulatti hetkessä ihmisten ystävällisyys ja lämpö. Oli hyvin lohdullista jakaa asioita toisten kanssa ja kuunnella eri puheenvuoroissa, miten Jumala on vaikuttanut heidän elämässään. Oman ryhmän kanssa pohdittiin kristittynä olemista. Sai antaa jotakin itsestään. Mutta ennen kaikkea sai toisilta paljon.

Jumalanpalvelukset, hiljentyminen, rukous ja musiikki olivat päivien runkona. Kotiin viemisiksi oli hyviä rakennusaineita ja armollista ajateltavaa.
Luottamuksen, ilon ja rauhan ilmapiiri, upea luonto ja maukas ruoka veivät jalat alta! Askeleet arkeen tuntuivat saaneen siivet. Cursilloa on mahdotonta lyhyesti kuvailla. Cursillo pitää jokaisen itse kokea!

Hilkka Sipilä

Kokemuksia Siikaniemestä

"Kurssiloon?"
- "Ei, vaan Cursilloon."
"Mitenkä se kirjotettaan?"
- "Cee, uu, ärrä..."
"Aha. Taitaa olla amerikkalaisten keksintöjä. Mikä se muuten on?"
- "...Sinulle ihan omiaan."

Tämäntapaisen keskustelun kävin "kummitätini" Eijan kanssa, kun hän houkutteli minua Cursilloon. Oppi ei silloin tahtonut mennä perille, mutta hidaskin omaksuu ja nyt "kummipoika" on kiitollinen.

Cursillo otti tulijan lämpimästi ja hyvin valmistautuneena vastaan aurinkoisessa Siikaniemessä. Ulko-ovella olin vielä hieman kyselevällä mielellä, kun en paljoa tiennyt siitä, mitä vastaan tulee. Ala-aulasta lähtien saattoi kuitenkin huomata, että kaikista järjestelyistä oli huolehdittu, eikä niitä tarvinnut murehtia.

Cursillo tarjosi paljon jokaiselle, joka halusi ottaa vastaan. Keskustelujen perusteella me suorastaan imuroimme antia itseemme.

Alustajat olivat löytäneet aiheisiin näkökulmia, joita en ollut osannut ajatellakaan. Työskentely opetti tuntemaan uusia ihmisiä mielenkiintoisissa keskusteluissa ja rooleissa. Iltaohjelmat olivat oma lukunsa... Vuorovaikutus kulki moneen suuntaan ristiin rastiin.

Mitä sitten saimme arkea varten? Opetuksessa ja työskentelyssä korostui seurakuntayhteyden tärkeys sekä uskon näkyminen myös kurssin jälkeen - neljäntenä päivänä. Sitä varten me itseämme Sanalla ja yhteen kokoontumisella lataamme. Sen uskon vahvistuneen ja sitä rukoilen.

Jouko Kangasmaa
kiitollinen cursillista

Hätä kristittyjen tehokkuudesta

Olemme pyhiinvaellusmatkalla tässä elämässä. Mutta me emme saa kulkea päämäärättömästi! Kulkemisellamme on tarkoitus!

Cursillon ilon aiheita ovat mm. eri paikkakunnille syntyneet pienryhmät. Olemme rohkaistuneet jatkamaan. Voisimmeko joiltain osin olla toimissamme sekä yhteisönä että yksilöinä vielä tehokkaampia Kristuksen ruumiin jäseniä – arkipäivän elämässä, sillä elämme aikaa, missä ihmisillä on runsaasti kärsimystä ja hätää elämän tarkoituksesta?

Ihmiset käyttävät uupumukseen saakka kaiken aikansa ja voimavaransa kartuttaakseen omaisuuttaan ja täyttääkseen varastoja. Ihminen palvoo tavaraa, nautintoja, valtaa, jopa lemmikkieläimiään enemmän kuin Luojaansa. Kovat arvot ovat vallalla. Rahasta, tavarasta ja omistamisesta on tullut tässä maailmassa kylmä, tyly ja tunteeton epäjumala.

Cursillo on tarkoitettu auttamaan kristittyjä elämään sitä, mikä kristittynä olemisessa on tärkeintä. Olemmeko taistellen itsemme kanssa pyrkineet aitoon kristityn elämään arkipäivän tilanteissa ihmisten kohtaamisessa? Onko meitä Neljäs päivä rohkaissut ja kannustanut tähän?

Toivon meille itse kullekin kestävyyttä rukouksessa

Heikki Päivärinta
Hämeenlinna

Cursillosta toiseen:

Hämärtyvän illan hartaushetket pysähdyttävät päivän työskentelyn ja kiireen. Lepo ja rauha täyttävät kynttilöiden valaiseman kappelin. Yhdessä ristin juurella valo laajenee ja armon sana lämmittää.

Saimme olla Jumalan kämmenellä – Hänen huolenpidossaan. Hänen rakkautensa lämpö muuttui huulillamme kiitokseksi.

Mitä tämä on?

Cursillo oli alkamassa. Alku on aina täynnä kysymyksiä; Mitä tämä on? Miksi minä olen täällä tänään? Mitä odotan ja miltä tuntuu juuri nyt? Yhdessäolo on tutustumista toisiin ihmisiin, mutta myös tutustumista omaan itseensä ja Cursillossa myös omaan Jumala-suhteeseeni.

Hiljaisuus – ja kertomus tuhlaajapojasta – antoi portaat alas laskeutua kuuntelemaan näitä asioita. Kappelin hiljaisessa hetkessä aisti kuuntelemista, hämmennystä, mutta myös rauhaa. Hiljaisuuden portaat veivät syvemmälle ristin juureen. Läsnä olivat isän syli, armo ja rakkaus. Siihen oli tarve pysähtyä – jokainen omalla tavallaan.

Pohtivassa väessä alkoi näkyä myös värejä ja iloa. ”Värit Luojan..” – laulu kaikui ensin aluksi hyvin vaitonaisesti.. pian kuitenkin ääneen tuli voimaa ja sielun ilo oli läsnä myös laulussa.

Lähtö arkeen on usein haikeaa. Viikonvaihteen aikana oli paljon jaettu ja myös koettu – yhteys on syntynyt. Pyhiinvaeltajien oli kuitenkin aika lähteä kohti 4. päivää. Toivottavasti kannamme ja kannustamme toisiamme tällä matkalla. Mestarimme on läsnä kanssamme ja kulkee vierellämme elämämme kaikkina päivinä. Hänen rakkaudessaan on hyvä levätä tänään ja myös huomenna.

Siihen luottaen ja turvautuen, teille kaikille siunausta rukoillen

Eija Paappanen
Hämeenlinna

Cursillo on mieluinen tehtävä

Keskeistä viikonlopussa on tilanteissa syntyvä hyvä yhteys. Tärkeää on myös välittämisen ja rakkauden ilmapiiri, jota toivottavasti ennen kaikkea osallistujat kokevat, mutta se on keskeistä myös tiimin toiminnassa. Palkitsevaa on myös se, että kiireen keskellä voi pysähtyä uskon peruskysymysten äärellä ja jättää vähäksi aikaa kaiken arjen työpaineen.

Cursillo tarjoaa maallikoille mahdollisuuden toimia. Erilaiset lahjat pääsevät käyttöön esim. Cursillo-viikonlopuissa. Kun olemme avoimia Jumalan johdatukselle elämässämme, yksi tehtävä meille voi olla toiminta Cursillo-yhteyksissä.

Liisa Hynynen
Kerava

Palanca on muistaminen, lahja, esirukous

Palancat tuovat iloa, rohkaisevat, rauhoittavat ja lämmittävät. Teen näitä tervehdyksiä mielelläni ja koen, että siinä toteutuu ”jaettu ilo kaksinkertaisena ilona”.

Kun itse sain juuri minulle tarkoitettuja, kauniita toivotuksia, olin todella ilahtunut ja hämmentynyt. Monet niistä olivat käsintehtyjä. Tuntui uskomattomalta, että kurssiamme muistettiin ulkomaita myöten. Niitä kaukaa tulleita sainkin itselleni muistoksi.

Arvostan kaikkea sydämellä tehtyä. Sydän menee paljolti taidon ohi. Jokainen osaa jotain eikä kukaan osaa kaikkea. Meillä jokaisella on omat lahjamme ja tehtävämme. Yhdessä hyvä tulee.

Kikka Miilus
Hämeenlinna